Vapaa viikonloppu, ihanaa!

Olipas kiva viikonloppu, kun ei tarvinnut tehdä mitään suunniteltua vaan sai tehdä mitä huvitti! Lauantaina Miika meni uudestaan Oktoberfesteille juomaan pari olutta jenkkiläisten kanssa. Itse siivosin kilttinä tyttönä kämppää ja kirjottelin blogia. Kirjan lukeminen ja ruuanlaitto kuului tietysti asiaan. Lauantaina olisin ehkä halunnut käydä perjantaina alkaneilla Canstatter Volkfesteillä, "Wasen", mutta vaihtarikaverit olivat väsyneitä perjantain biletyksestä :) Aloitin viikolla kirjan A Thousand Splendid Suns. Kirja: mukaansatempaava ja naisen asemasta Afganistanissa kertova fiktiivinen tarina. Ainakin vähän yli puoleen väliin lukeneena voin sitä suositella.

Sunnuntaina, kun Miika oli selvinnyt reissusta, piti käydä piipahtamassa Volksfesteillä. Ilma oli niin upea (lämmintä noin 24 astetta) ja nähtävää riitti, joten koko päivä siinä hurahti herkkuja maistellessa ja maailmanpyörässä ihmetellessä. Ostin sitten 160e maksavan Dirlnd:n! Se on ihana, ykinvärinen ;) ja siinä kelpaa käyskennellä festeillä tiistaina, jolloin on opiskelijailta. Happy hourin aikana 500 ensimmäistä opiskelijaa saa ILMAISEN oluen. Ja kielikurssi pilaa loistavan mahdollisuuden saada ilmaista alkoholia... Noh. lisää päivitystä festeiltä ja puvusta tiistain jälkeen, ehkä torstaina :)

Majapaikka.

Nii juu. Asutaanhan me jossain. Miika laittoi keväällä eräälle sivustolle ilmoituksen, jossa kerroimme olevamme pariskunta ja etsitään yksiötä/kaksiota vuokralle Stuttgartin lähistöltä helmikuun loppuun. Melko nopeasti saimme vastauksen, jossa pariskunta oli lähdössä suorittamaan harjoitteluaan winter semesteriksi jenkkeihin. Kämppä on 50 m2 ja vuokraa maksamme 500e/kk (sis. vesi, sähkö, netti). Miinuspuoli on vuokranantajien tupakointi sisätiloissa... Kaikki tekstiilit ja seinätkin (?) haisevat tupakalta, jopa kirjat hyllyssä. Vaikka tätä joka päivä tuuletetaankin, ei haju häviä. Tunkkaisuus läpsäisee kasvoille aina kun astuu sisään, mutta siihenkin on jo tottunut.

Osoite on Gärtringenissä, josta postaan vielä tulevaisuudessa :) Ihana pikkukylä, kauppa löytyy naapurista ja kepappilaankaan ei tarvitse kovin kauan kävellä. S-bahn -pysäkille on n. 5 minuutin kävelymatka ja junia menee puolen tunnin välein päivällä. Aamulla hieman useammin. Yöllä (2 jälkeen, ennen kuutta) joutuu miettimään vähän enemmän kotiinpaluuta. S-bahnit eivät kulje, mutta joitain yöbusseja on. Täytyy selvitellä miten niitä menee jos vaikka vanha innostuu vielä bilettämään ;)

Kuten kuvista näkyy, asunto on talon "ullakolla". Kämppään kuuluu pesuhuone (pyykinpesukone ja kylpyamme), makkari ja olohuone ja keittiönurkkaus. Keittiö ei ole koolla pilattu (eikä ole tiskikonetta!!!) ja siivouskomerokin on toteutettu hylly-verhoviritelmällä. Mutta voittaa 10-0 soluasunnon 10 espanjalaisen kanssa :)

Telkkari ja digoboxi löytyy, ja täällä tulee vielä analogisia lähetyksiä! Töllöä ei kauhesti tuu katteltua, koska kaikki on saksaksi, leffatkin. Duppauksista ei pääse eroon millään kanavalla... Katselin kuitenkin Hangoverin saksaksi dupattuna, melko hilpeetä :) Uutisia on tullut katsottua ja nyt niistä jo jotain ymmärtääkin. Muuten se vähäinen vapaa-aika on mennyt blogia kirjoittaessa, facebookkia ja valokuvia selatessa ja muutaman kirjankin olen ehtinyt lukemaan (junamatkat on huippuja hömppälukemiselle!).

Vähän on harmittanut, kun ei asu kampuksella. Bileistä ei tiedoteta missään ja ne tuntuvat muutenkin olevan semmoisia extempore-tyyppisiä: "Pidetään bileet tänään", joten kampuksella asumattomat eivät äänen perusteella voi liittyä seuraan ;)

Odottelen vieraita saapuvaksi matalakattoiseen majaamme (krooninen aivotärähdys, koska lyön päätäni tämän tästä kattopalkkeihin). Kuvan sohvalle pääsee ja on täällä ilmapatja vieraille :)

München 16. - 18.9.

Lederhosen!

Käytiin tuossa pienillä olutfestareilla Münchenissä. Pari vuotta sitten käytiin turisteina läpi kaupungin nähtävyyksiä, mutta ukkonen päätti silloin yllättää ja jätettiin Englischen Garten välistä silloin. Harmin paikka tosiaan! Ihan superupea paikka, olisipa täällä samanlainen :) Tosin talvi tekee tuloaan tännekin...

Tässä vähän fiiliksiä perjantailta, jonka vietimme puistoa ihaillessa:

 Ruoka-arvosteluna puiston (isompi biergarten-alue lätäkön vieressä) ribsit. Eipä kovin kummosia, pintamaustettuja ja sitkeitä :) Allekirjoittanut tekee parempia.

Tuopin pohjalla ilmestys, joka käski metsästämään lisää olutta.

Käytiin myös toisella puolella puistoa Chinesischen Turmin juurella Biergartenissa. Biergarten on aika vaatimaton nimitys paikan kokoon nähden, koska pöytiä oli useille sadoille ihmisille. Paikka oli aivan täynnä. Humppaorkesteri oli lopettelemassa soittoa tornista kun saavuimme, mutta otimme silti yhdet oluet. Ruuan ja juoman hakeminen tuntui eksoottiselta, mutta loogiselta: Aidatulle alueelle mennään jonottamaan olutta ja ruokaa, joita saa eri pisteiltä. Kerättyäsi haluamasi, siirryt alueelta kassan läpi pöytiin ("anniskelualue" ei olemitenkään rajattu ja oli siellä pikkulapsiakin vanhempien mukana). Tuopeissa oli useimmiten euron-parin pantti, jonka sai takaisin tuoppia palauttaessa.

Hotellilla oli pakko käydä testaamassa saunaa, kun oikein mainostivat. Ulkona oli mökki, jossa oli "biosauna" (normaali mökkisauna, jossa oli sähkökiuas ja patjoja joilla maata lauteilla). Sisätiloissa sekasauna, jossa sai ihan itse heitellä löylyt, lämpötilaakin oli kiitettävät 80 astetta. Hiki tuli ja parin viikon saunaikävä hetkeksi tyydytetty. Hotelli oli muuten keskinkertainen, eikä väräyttänyt viisaria suuntaan tai toiseen. Minibaarista oli joku onnistunut "vanhanaikaisella" avaamaan yhden pikkupullon, jonka toimitimme respaan. Pullo oli selkeästi avattu ja todennäköisesti vedellä uudelleentäytetty. Jos tuttuja olisi ollut liikenteessä, niin vaikka toiselle pariskunnalle olisi ollut hotellihuoneessa tilaa. Huoneessa oli nimittäin 2kpl 120cm leveetä sänkyä.

Oktoberfest. Eivät ne oikeesti ole vitsailleet, että aamulla 9 aikaan pitää olla pöytää varaamassa.11aikaan kaikki teltat olivat täysiä ja emme istumaan päässeetmihinkään. Ja olutta teltoissa tarjoillaan pöytiin. Korjatkaa jos olimme väärässä tai emme vaan osanneet. Mutta olutta ei litran tuopeissa tällaisille mattimyöhäisille löytynyt :( Saimme kuitenkin ulkoa pystybaarista vehnäolutta, joka vähän helpotti haavoja. Nähtiin myös alkuparaati ja kuunneltiin 12 tykinlaukausta klo 12, kun oluthanat aukesivat. Ilma helli ja piti käydä vaihtamassa sandaalit hotellilla. Alueella oli myös muutama muukin.

Alimmat kuvat vaateliikkeestä jossa kokeilin mekkoa. Ostaakko vai eikö? 130e maksaisi.

Toinen viikko, kielikurssi

Aika on mennyt supernopeasti! Vastahan tänne lennettiin ja nyt ollaan oltu jo 2 viikkoa... Huh.

Kielikurssi alkoi ja alkuhömpötysten jälkeen päästiin jo asiaan: relatiivilauseisiin, datiivien ja akkusatiivien sekä persoonapronominien ihmeelliseen maailmaan. En taida paljastaa opettajalle, että oikeastaan vasta tänä vuonna aloitin opiskelemaan tosissani Saksaa. ;) Ainakaan kurssilla ei ole liian helppoa.

Tosiaan, yliopistolla kävin Saksan alkeet 1 -kurssin kauan aikaa sitten ja viime lukuvuonna kävin yhtä aikaa alkeet 2 ja Saksa 3 -kurssit (taso on n. A2) Intensiivikurssilla täällä aloitustestin mukaan pääsin B1 tasolle, minkä lie takia. Eli sanasto on himpun verran suppeampi kuin muilla (3 vuotta lukeneilla). Mutta... Tänne tultiin kieltä opettelemaan eikä kavereita tekemään! :D

Intensiivistä tämä opettelu onkin. 4h luentoja päivässä, 5 päivää viikossa, parina viikkona jopa opiskellaan lauantaina. Pääsimme molemmat Miikan kanssa iltapäiväryhmiin, joten aamuherätystä puoli seitsemältä ei onneksi tarvitse. Iltapäivä on tosin siitä kurja, että koko päivä menee "ohi" kun ei illalla enää kerkeä mitään tehdä ja aamulla tulee kiire jos jotain tahtoo käydä vaikka katsomassa. Miika saa viettää intensiivistä aikaansa Vaihingenin kampuksella, minä sen sijaan olen jossain keskustan kampuksen ja Vaihingenin välissä kemianlabrojen yläpuolella parinsadan muun intensiiviopiskelijan kanssa. Maisemissa ei valittamista :)

Höpsöt saksalaiset

Voisin varmaan tämän puolen vuoden aikana kirjoitella otsikolla "Hölmöt saksalaiset" juttuja, jotka saksalaisissa pientä suomalaista hämmentää tai huvittaa. 

Tämä lippujen ja lappujen allekirjoitteleminen on alkanut jo naurattamaan. Aluksi se hämmensi, että onko kaikki nyt niin kovin vakavaa, että pitää nimi laittaa alle ja kaikkea... Tässä tapauksessa ymmärsin kuitenkin, että taitaa maan tapa olla tehdä asiat vaan näin ;)

Excursioilmoittautuminen. Kuinka vaikeaa on laittaa intternettiin ilmoittautumislomake, jolla voit ilmoittaa itsesi (ja puhelinnumeron) ja maksaa ilmoittautumisen jälkeen (dedis vaikka viikon päähän) itsesi? Eeeeei se näin voi Saksassa mennä! 

Meille annettiin järjestettyjä excursiomatkakohteita 3 kpl ja niistä piti valita, mihin kohteeseen haluaa. Paikkoja oli jokaiseen matkakohteeseen 60, joten kaikki 300 vaihtaria eivät pääse kaikkiin (tai yhteenkään). Suomessa tällainen olisi tehty (todennäköisesti) sähköposti-ilmoittautumisella tai nettikikkareella. Mutta mepäs jonotimme  täällä kolmeen eri jonoon (matkakohteiden mukaan), josta saimme kaksi lomaketta täytettäväksi ja lomakkeiden täydentämisen jälkeen jonotimme "kassalle" maksaaksemme reissun (15e).

Lomakkeissa oli tiedot: nimi, puhelinnumero, päivämäärä ja allekirjoitus. Ja tietysti ehdot mihin sitoudumme kun lähdemme bussireissulle. Toinen lomakkeista palautettiin kassalla ja toiseen saimme leiman. Lappu pitää näyttää bussissa reissuun lähdettäessä.

Kielikurssilla eteen lykättiin lappu, jossa piti vakuuttaa että olen saanut tarpeellisen informaation koskien poissaoloja jne... Ja päivämäärä ja allekirjoitus tietenkin. En ihmettele jos joku ope joutuu iltapuhteinaan leimaamaan ja arkistoimaan kaikki lippulappuset.

Ihan tosi... :)

Stuttgarter Hofbräufest

Guten Abend! Lauantaina kävimme vaihtariporukalla Stuttgarter Hofbräufesteillä, joka oli melkoisen löyhästi järkätty, mutta olutta oli riittävästi.

Perjantaina oli kielikurssin infotilaisuus, johon oli myös kätevästi lisätty paikallisen kv-yksikön (IZ:n) ja AEGEE Stuttgartin esittely. (Tilaisuudessa myös kahvia ja kakkua *peukku*) Aivan lopuksi oli maininta, että hei, meillä olis tämmönenkin: kutsu "tulkaa klo 17.30 keskustaan (toki paikka mihin piti mennä) ja mennään siitä panimolle". Isolla powerpoint -kalvolla teksti "BIER!". No pitihän sinne mennä ;)

Ilmeisesti joku muukin oli menossa festeille, eikä mihinkään pienelle panimokierrokselle, mitä odotin. Kyseessä on Stuttgartin isoimmista panimoista toisen (pienemmän) eräänlainen pre-fest Canstatter Folksfesteille. Ainakin ajankohdasta päätellen. Isoimmalla panimolla on festit ensi viikonloppuna. Paikalla oli satoja ihmisiä juomassa olutta ja kuuntelemassa musiikkia hallissa/teltassa. Ideana pääosin tosin juoda sitä olutta.

Panimoalueella oli myynnissä sapuskaa oluenpainikkeeksi. Oli oikein maukas puolikas paistettu broileri ja sämpylä! Kojussa, josta ostimme kanaa, oli myyjänä erittäin hellyyttävän oloinen saksalaismies, joka hellepäivänä/iltana joutui kököttämään kojussa. Kojun ulkopuolella pelkästään oli yli 30 astetta ja mies vetelikin kylmiöstä olutta minkä kerkesi :) Luulipa mies myös Miikaa irlantilaiseksi, miksiköhän...

Kuten mainittu, järjestelyt eivät järjestävän tahon puolesta olleet kovin kummoiset. Meidät ohjattiin kyllä paikalle, mutta kadotimme kaikki muut vaihtarit ensimmäisen oluenhakureissun aikana. Löysimme kuitenkin muutaman vessajonosta ;) Vietimme iltaa ja olut oli nestemäistä, juotavaa ja halpaa (2,5e / 0,5l).

Ensimmäiset päivät ja saksalainen byrokratia

Lennot menivät hyvin. Tosin niinkuin VR, myös airberlin joutui odottelemaan yhdyskoneena Miamista tulevaa lentoa... Mutta oltiin silti tarpeeksi aikaisin Stuttgartissa.

Harmi että kamera oli käden ulottumattomissa kun laskeutuessa olisi tullut loistavia ilmakuvia Stuttgartista ja Gärtringenistäkin :) (noh, kamera pysyi piilossa koko alkupäivän muutenkin) Buddymme, eli Tampereella tutummin tuutori, vei meidät allekirjoittelemaan papereita saksalaisen byrokratian tapaan. Kaikki olisi sujunut paremmin, jos matkatavaroita (20+20+8+6)kg ei olisi tarvinnut raahata koko ajan mukana. Väsymys painoi jo aamuheräämisestä eikä matkatavaroiden kiikuttaminen ainakaan helpottanut tilannetta... Saatiin vasta kuudelta heitettyä tavarat kämpille, jolloin suurin osa kaupungilla juoksemisesta oli ohi.

Kaupunkiin piti ilmoittautua asukkaaksi Rathausissa: käytössä oli vielä kirjoituskoneet (!!!!). Täti tiskin takana oli hieman hämillään, kun ei asukkaaksi ilmeisesti kovin usein muuta ainakaan Suomesta tulevia. Muuttuipa siinä tädin kirjoittaessa passin myöntäjäksi ruotsinkielinen Polis/Björneborg. Tästä(kään) toimituksesta ei olisi tullut mitään ilman kielitaitoista tulkkia.

Vaihingenissa minulle avattiin pankkitili ja allekirjoitin varmaan tusinan papereita. Mukana on voinutkin olla parikin "myyn sieluni Baden-Württemberg-pankille" -lappua, mutta allekirjoitin mitä käskettiin (tulkkaukseen luottaen). Pankissa piti mm. antaa allekirjoitus, joka skannataan järjestelmään. Sitten piti allekirjoittaa lappu, jossa antoi luvan skannata äskeinen allekirjoitus. Arvoitukseksi silti jää saanko kuitenkaan pankkikorttia, vaikka verkkopankkitunnuksetkin irtosivat... Miikalle seuraavana päivänä annettiin kaksi tilivaihtoehtoa, toinen oli ilmainen kuten minulla, mutta toinen maksoi 1,5e/kk ja siinä saa ilmaisen ISIC-opiskelijakortin (jolla paljon opiskelijaetuja maailmalla) ja etuja Baden-Württenbergin alueella liikkeissä.

Vieläkin hämärän peitossa oleva sairaskassailmoittautuminen sujui sutjakkaaksi, kun ei tarvinnut puhua yhtään mitään. Saksalainen byrokratia vaati taas lomakkeet neljänä kopiona, yksi peilikuvana ja väärinpäin (no ei onneksi). Halusivat vielä lisätä opiskelualatkin, jotka tässä tapauksessa olivatkin ympäristötekniikkka ja informaatikko. Eurooppalaista sairasvakuutuskorttia näyttämällä hoitui tämäkin, mutta tulkki oli hyvä tässäkin.

Torstaina, toivuttamme ensimmäisen päivän härdelleistä kävimme kaupungin keskustassa hakemassa matkakortit, jotta pääsemme täältä maalaisidyllistämme kampukselle ja keskustaan. Mutta... Jonotimme noin 45min tiskille, jotta saimme Verbundpassin ja kuukausikortin. Koska StudiTicketin (kannattavin vaihtoehto) saa vasta kun on varsinainen opiskelijakortti, jouduimme ottamaan huomattavasti kalliimman kuukausilipun 5 zonelle (gärtringen-keskusta). StudiTicketillä saa matkustaa määrättömästi koko VVS:n alueella 180 eurolla (1 semester). Kuukausilippu 5 zonelle maksoi 102e. Hiemat tuli intensiivikielikurssille lisää hintaa,kun pitää joka päivä kampuksella käydä.

Gärtringenistä ja asunnosta on tulossa omat päivitykset, mutta nyt ensimmäiseen tapaamiseen keskustaan ja jos vaikka jatkaisi siitä Stuttgartin Winefesteille :)